17.6.2013

Viikonloppu ja viisumi

Alkuviikosta postista tuli lappu, jossa kerrottii et viisumi on tullu postii. JEE! No kävin sitte hakemassa sen postista ja sain kun sainkin sen pienten ongelmien jälkeen. Eipäs siinä viisumissa ollut mitään ihmeellistä aikas samanlainen kuin passiki.

Aikas myrtsi ilme 

Viikko on taas mennyt hujauksessa. Taas kerran. Töitä on ollut tällä viikolla suhteellisen paljo mikä on tosi kiva juttu. Viikonloppunakin oli pikkase töitä ja sit mun yks vanhimmista kavereista tuli perjantaista sunnuntaihin meille. Meillä oli todella hauskaa ja tuli ainaki syötyy tosi paljo. Me vuokrattiin kans pari leffaa, jotka oli iha jees. Nyt sitä taas alkaa aattelee kui ikävä kaikkii kavereit tulee ton vuoden aikana.



No nyt on aika mennä nukkumaan sillä huomen on taas töitä. Jei! Öitä siis.

10.6.2013

Hellouu!!

Jes sain vihdoin aikaseks kirjotella tän ekan postauksen. :) Eli siis oon yks 17 vuotias tyttö Turusta ja oon lähdös vaihtoon Jenkkeihi 2013-2014. Lento määränpäänä ois Los Angeles ja mahdollisii osavaltioit on California, Arizona, Nevada, Colorado, New Mexico ja Hawaji. Kertoilen sitte täällä blogissa kaikkee tärkeet ja turhaa koskien tota vuotta jenkeis ja sen jälkeenki :)



Tässä on muutamia kuvia mulle tärkeistä henkilöistä eli perheestä ja kavereista. Mutkin voi bongata joistain kuvista.



Puoles vuodes onki tapahtunu jo paljo myös vaihtoon liittyvissä asioissa. Esimerkiks on ollu kaks orietaatioo, joist toinen oli leiri muotone ja se oli saiiraan kiva. Siellä oppis tutustuu moniin uusii ihmisiin, jotka ovat samassa tilanteesa ku mä. Oli hauska jutella kun jotaki oikeesti kiinnosti kuunnella ja oli kans hauska kuunnella muitten ajatuksii.

Myös viisumikin on jo hankittu ja se ei ollukkaa nii pelottava kokemus. Viime perjantai aamuna siis lähdimme köröttelemään kohti Helsinkiä ja perillä oltiinkin tuntia ennen yllätys yllätys. Meidän täytyi odotella eräässä kahvilassa, että meitä tullaan hakemaan sieltä. Ensin meidät vietiin metalli ovien taakse, josta vartija kutsui jokaisen yksitellen sisään turvatarkastukseen. Sitten täytyi enää antaa eräälle naiselle kaikki liput ja laput, josta siirryttiin odottelemaan itse haastattelua. Se olikin helppo juttu. Haastattelija kyseli vain muutaman kysymyksen englanniksi kuten tiedätkö jo minne olet menossa ja että mitä vanhempasi ovat ammatiltaan. Turhaan siis panikoin.

Nyt odotellaan vaan perhetietoja, jotka olis jo kiva tietää pikku hiljaa. Muuten kaikki alkaakin olla jo matkalukkua vailla valmista. Alkaa jo pikku hiljaa jännittää...